Olutkulttuuriseuran vuosikokous ja sääntöuudistus lähenevät!

Tervehdys!

Olutkulttuuriseuran sääntöuudistus on edennyt siihen vaiheeseen, että uudet säännöt alkavat olla valmiit. Sääntöjen luonnos julkaistaan nyt jäsenten kommentoitavaksi. Tämä tehdään siksi, että uudet säännöt olisi tärkeä saada läpi tulevassa seuran vuosikokouksessa.

Tällä hetkellä yksi suurimmista ongelmista säännöissä on, että ne ovat paikoin vanhentuneet liiaksi. Esimerkiksi kokouskutsu on seuran sääntöjen mukaan lähetettävä tällä hetkellä kirjallisesti. Muun muassa tästä kankeudesta ja turhasta menoerästä ollaan sääntömuutoksen myötä pääsemassä eroon. Myös itse vuosikokous tulee olemaan sellaisenaan viimeinen, sillä uusien sääntöjen myötä siirrymme kahden kokouksen järjestelmään.

Muilta osin säännöt päivitetään vastaamaan paremmin seuran nykyistä toimintaa, mutta ne on suunniteltu myös tarpeeksi avoimiksi seuran kasvulle ja toiminnan laajentumsielle.

Ohessa linkki Drive-dokumenttiin. Voit kommentoida sääntöjä yleisesti tai yksittäistä kohtaa joko suoraan dokumenttiin tai tämän kirjoituksen kommenttiosioon. Kaikki palaute otetaan mieluusti vastaan.

Sääntömuutosehdotus

Kippis!

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta kohteessa Olutkulttuuriseuran vuosikokous ja sääntöuudistus lähenevät!

  1. Antti Soini sanoo:

    1§. Miksi tarvitaan ilmoitus ”yksikielisyydestä”? Tämähän rajoittaa esim. pöytäkirjojen kielen suomeen eli sihteerin äidinkieli oltava suomi. Paras jättää koko virke pois, jottei tule hankalia tulkintoja jatkossa. Toiminta kansainvälistyy!

    2§. Ensimmäisen kappaleen viimeinen virke: muutetaan ’tai’ -sanan tilalle ’sekä’!

    3§. Kannattaisiko mainita, että kunniajäsenten lisäksi voi olla erilaisia arvonimiä, joiden jäsenmaksuperusteista hallitus päättää erikseen: presidentti, nestori, tappi, vaahtopää yms, joita voi olla vain yksi kerrallaan kutakin.

    4§. Aika erikoinen formulointi ”hallitukseen pyrkijöistä”. Tuskin menee läpi juristin silmästä läpi sellaisenaan. Hallitukseen valitaan jäsenet vuosikokouksessa ehdokkaista, joita voi olla n kpl.

    Hallituksen kokouksesta ilmoittaminen ”kirjallisesti”… Jätetään ’kirjallisesti’ pois ja silloin ei tarvitse selitellä jatkossakaan niin paljoa.

    Hallitus on päätösvaltainen, kun …… on ”läsnä”: tämä sana ei ole yksiselitteinen ja voidaan tulkita ’paikalla oloksi’; pitäisi ainakin määritellä, milloin on ”läsnä” esim. tietoverkon välityksellä.

    Viimeinen kappale: Onko presidentti todella ’toimihenkilö’? Eikö se ole arvonimi? Vrt. §3.

    5§ Ens. kpl. Miten kokoukseen voi osallistua ’ennen kokousta’? Yhtä vaikeaa kuin voittaa satasen juoksu ennen starttilaukausta.

    6§ Kannattaa tarkistaa yhdistyslaista, riittääkö viikko vuosikokouskutsun lähettämiseen. Tuntuu aika lyhyeltä.

    7§ ja 8§ Loppuosa: Kannattaa määritellä tarkkaan, miten paljon aikaisemmin pitää ilmoittaa asia, jonka haluaa vuosikokouksessa käsiteltäväksi. On täysin mielivaltaista, mikä milloinkin on ’niin hyvissä ajoin että…’

  2. Annimaria Valli sanoo:

    Pari nopeaa kommenttia:

    1§ Tuo kielijuttu tulee ihan yhdistyslaista, se pitää mainita ja jos päätettäisiin olla kaksikielisiä, pitäisi myös esim. nimi ja säännöt myös kääntää sille toiselle kielelle. Sääntöihin pitäisi lisäksi liittää virallisen kääntäjän todistus siitä, että säännöt sisällöltään vastaavat toisiaan. Tällöin myös kaikki ilmoitukset yhdistysrekisteriin pitäisi aina tehdä näillä molemmilla kielillä. Virallinen yksikielisyys ei tietysti mitenkään estä sitä, etteikö toiminnassa voitaisi näitä muutamia virallisia asiakirjoja lukuunottamatta käytä muitakin kieliä.

    2§ Tämä on hyvä idea!

    3§ Ei näitä minun mielestäni kannata sääntötasolle asti viedä, hallitus tai yhdistyksen kokous voi tällaisista hyvin päättää. Säännöt aina myös rajoittavat tulevaa toimintaa, ja parasta olisi tehdä sellaiset säännöt, joista ei aiheudu haittaa toiminnan kehittyessä ja muuttuessa.

    4§ Tämä pykylä on suoraan erään yhdistyksen säännöistä matkittu, ja on siis mennyt PRH:n seulasta läpi ennenkin. Voi siellä toki ehdokas-sanaakin käyttää, sisällöllisesti noisssa ei mitään eroa ole.

    Läsnä on sama termi kuin yhdistyslaissakin.

    5§ Tämä liittyy tietoverkon välityksellä osallistumiseen ja esim. siihen, että hallituksen päätöksellä voidaan tehdä esim. sellainen järjestely, että kokoukseen fyysisesti paikalle tulemaan estynyt jäsen voi ilmaista kirjallisesti kantansa kokouksessa käsiteltäviin asioihin, etukäteen. Näin hän ikäänkuin osallistuu kokoukseen etukäteen. Tämä muotoilu tulee myös yhdistyslaista ja PRH:n mallisäännöistä, joten pitäisi mennä ns. heittämällä läpi.

    6§ Yhdistyslaki ei sano muuta kuin, että jokin aikaraja on annettava.

    §7 Niin hyvissä ajoin, että ehtii kokouskutsuun on myös ihan yleinen muotoilu ja käytössä todella yleisesti yhdistysten säännöissä. Tarkka aikaraja olisi turhan rajoittava, koska tilanteet vaikkapa ylimääräisen yhdistyksen kokouksen yhteydessä voivat olla hyvinkin monenlaisia.

    Terkuin,

    Olutkulttuuriseuran pj

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *